Viralliset terveystarkit

Nyt on tälläinenkin uusi asia koettu koiranomistajana. Tiistaina suunnattiin vakioeläinlääkärimme vastaanotolle heti aamusta. Odotushuoneessa Frodolle laitettiin silmätipat ja itse sain täytellä nivaskan lomakkeita - joista suurin osa osoittautui tarpeettomaksi, koska olin täyttänyt sähköisen terveyslähetteen Omakoirassa jo etukäteen.

Saimme odotella silmätippojen vaikutusta puolisen tuntia, jonka jälkeen eläinlääkäri peilasi silmät. Frodosta toimenpide oli hurjan jännittävä ja se yritti kovasti peruuttaa tutkimuspöydällä karkuun outoja valoja ja laitteita. Silmistä löytyi jotain pieniä arpeumia (ei hajuakaan, mistä olisivat tulleet), mutta ei perinnöllisiä silmäsairauksia. Samalla koplattiin polvet, jotka olivat nekin priimaa eli 0/0.

Sen jälkeen siirryttiin rötgenhuoneeseen, jossa Frodo rauhoitettiin kuvia varten. Ensiksi otettiin lonkat ja sitten kyynärät. Oli kyllä jännittävää odotella kuvien ilmestymistä ruudulle.

Eläinlääkäri ei lähtenyt kuvia sen kummemmin arvoimaan. Lonkat perinteiset corgin lonkat, eli joko D:t tai C:t. Kyynäristä sanoi vasemman nivelen olevan väljempi kuin oikean.

Sittenpä alkoi lausunnon odottelu Kennelliitosta. Ehdin jo parisen päivää kuvitella kaikenlaisia kauhuskenaarioita ja etenkin tuo vasemman kyynärän arvio pelotti. Todellakin ne näyttävät aika eriparisilta kuvissa jo ihan maallikon silmään. Odottavan aika on pitkä... Kävin tiistain, keskiviikon ja torstain aikana jatkuvasti Omakoirassa lausunnon toivossa.

Tänään se sitten tuli. Lonkat C/C ja kyynärät 0/0. Lonkat olivat jopa positiivinen yllätys ja tuo kyynärä piristi päivää kummasti. Agilityharrastuksen aloitusta mietiskellään vielä tästä huolimatta. Agility on kuitenkin kuormittava laji varsinkin etupäälle ja veikkaan että tuollainen väljä nivel saattaa kehittää helpommin nivelrikkoa. Katsellaan rauhassa, mihinkäs tässä kiire on.

Näyttelyvuoden päätös

Näyttelyvuosi oli hyvä päättää kaksipäiväiseen Jyväskylä KV:hen.

Frodo ja Retu-veli

Lauantaille oli ilmoitettu huimat 50 pemua, sillä englantilainen kasvattajatuomari Liz Cartledge varmasti houkutteli porukkaa paikalle. Junioriluokassa oli peräti yhdeksän urosta, joista Frodo oli hienosti JUN ERI4.

13 months. Very smart young dog. In good form, splendid coat and condition. Well muscled quarters. Responded well to his handler standing and moving. Could be a shade more masculine.

Sunnuntain koiramäärä oli vain puolet lauantain määrästä ja junnu-uroksiakin oli vain kolme - kaikki vieläpä veljeksiä. Sunnuntain tuomari oli Harri Lehkonen, joka ilmeisesti arvosteli pemuja ensimmäistä kertaa kunnolla, joten se voi selittää vähäisen koiramäärän.

Frodo jälleen kerran säikähti tuomaria pöydällä ja luimisteli sen jälkeen aina kun tuomari lähestyi, joten siitä tuli arvosteluun syystäkin mainintaa. Siitä huolimatta meille näytettiin punaista lappua ja lopullinen tulos oli JUN ERI2. SA jäi saamatta kehittymättömyyden takia, kuten myös lauantaina.

Hieman tottumattomasti esiintyvä ja kesken kehityksen oleva nuori uros. Oikeat mittasuhteet päässä ja rungossa joiden tulee vielä vahvistua. Hyvä yleislinja. Oikea-asentoinen häntä. Hyvä turkki ja väritys. Liikkuu ryhdikkäästi.

Summa summarum, tänä vuonna pyörähdettiin pentuluokassa neljä kertaa, joista kolmesta KP ja kaksi kertaa ROP-pentu. Junioriluokassa puolestaan esiinnyttiin seitsemän kertaa. Tuloksena kaikista ERI, kaksi kertaa SA sekä lisäksi niiltä kerroilta SERT ja vara-SERT. Ihan hyvä aloitus näyttelyuralle! Pieni sinttihän Frodo on muihin uroksiin verrattuna, mutta kyllä sillä on raamit muuten kohdallaan. Omaa silmää ainakin miellyttää ja sehän se on pääasia ;)

Pitkän pohdinnan tuloksena ja ihan viime tipassa ilmoitin sen Kajaanin näyttelyyn, joka on tammikuussa. Mennäänpähän harjoittelemaan miestuomarin käsittelyssä oloa, se kun tuntuu olevan Frodolle ikuinen hankaluus.

Kössi 13 vuotta!

Tämä postaus tulee hieman myöhässä (kiitos opiskelukiireitteni), sillä Kössi vietti kolmetoistavuotispäiväänsä jo 28.10. Vielä kaksi kuukautta sitten vaikutti todella epätodennäköiseltä, että tätä päivää tullaan viettämään näin iloisissa merkeissä, mutta niin siinä kuitenkin kävi. Oikeastaan Kössi ei ole pitkiin aikoihin ollut näin pirteä, mitä se on nyt ollut tuo gapapentiinilääkityksen aloittamisen jälkeen. Tottakai tämän kunniaksi piti tietenkin tehdä isompi kakku kuin viime vuonna.

Kakku on tehty samalla tyylillä kuin viimekin vuonna, eli murekepohjaan jauhelihaa ja riisiä, täytteeksi ja koristeluksi maustamatonta perunamuusia. Koristeena myös kananmunasiivuja, koirankeksejä ja purutikkuja. Tänä vuonna kakku väriä pintaansa pinaatista ja kerroksia oli yksi enemmän kuin viime vuonna. Jos ensi vuoteen vielä päästään niin sitten onkin jo neljäkerroksinen kakku tiedossa ;) (Tarkistin muuten KoiraNetistä, että vanhuuten kuolleiden beaglejen keski-ikä on 13 vuotta 1 kuukausi. Pitäisiköhän tässä pitää vielä jotkut keski-ikäjuhlatkin?)

Kössi ei tietenkään saanut syödä koko jättiläiskakkua yksin, vaan muillekin riitti osuutensa. Frodollekin maistui hyvin, vaikka normaalisti se nirsoilee. Tai no, yleensä kaikki muu kyllä kelpaa paitsi nappulat. Olen kyllä ihan kädetön tällaisen nirson koiran kanssa. Frodokin saattaa ihan hyvin paastota pari päivää putkeen ja sitten se oksentaa tyhjää mahaa, mikä ei ole niin kiva. Yleensä tällöin sorrun antamaan sille jotain herkkuruokaa, jotta se lopettaisi tuon oksentelun. Ja luulen, että nyt se paastoaa ihan siitä ilosta, että parin päivän syömättömyydellä saa parempaa ruokaa nokan eteen.

Tähänkin nirsoiluun on tullut vaikka mitä vinkkiä. Äiti on sitä mieltä, että minun pitäisi syöttää Frodolle sellaista ruokaa jota se syö mielellään ja isä on taas sitä mieltä, ettei se itseään nälkään tapa. Olen kyllä täysin jälkimmäisellä kannalla, mutta aina jossain vaiheessa sorrun niihin sääliaterioihin, kun Frodo pyörii surkeana ja nälkäisenä keittiössä. Kyllä beaglen omistaminen on vaan helppoa tämän asian suhteen...

Tosiaan minulla on ollut aika kiireinen syksy opiskelujen suhteen ja blogin päivittäminen on jäänyt hieman vähemmälle. Yritän kuitenkin lähiaikoina tehdä treenipostauksen. Rallyn peruskurssihan loppui muutama viikko sitten, enkä ole muistaakseni kirjoittanut juuri mitään meidän treeneistä täällä blogissa. Joten seuraavalla kerralla niistä lisää.